Työnohjaus

Työnohjaus on oman ammattitaidon ja työroolin  tutkimista, sekä työhön ja työyhteisöön liittyvien kysymyksen jäsentämistä ja pohdintaa.

Työnohjauksen päätyökalu on reflektio, miksi ajattelen, miksi toimin, miksi asennoidun näin, voinko toimia toisin, onko mahdollista avata tilanteeseen uusi näkökulma?

Työnohjauksen tavoitteena on siis selkiyttää ammattietiikkaa ja tukea henkistä kasvua.

Työnohjauksen avulla omat sokeat pisteet saattavat avautua, luovuus ja vuorovaikutustaidot lisääntyvät.

Ennenkaikkea työnohjaus antaa lisäeväitä jaksamiseen ja keventää työn aiheuttamaa psyykkistä kuormaa.

Työnohjaajalla on tapaamisissa yleensä neljä keskeistä tehtävää; työnohjaaja ratkoo kysymyksiä yhdessä ohjattavan kanssa, hän jakaa osaamistaan, tukee ohjattavaa ja arvioi antamalla palautetta.

Työnohjauksessa etsitään uusia näkökulmia, tutkitaan asenteita ja tunteita.

Työvälineinä on pääasiassa dialogi, mutta käytössä voivat olla myös   ns. symbolityökalut:  nuket, kuvakortit, piirtäminen, roolileikit. Toiminnallisten menetelmien avulla etsitään uusia näkökulmia eri dimensioista käsin. Tavoitteena on sisäisen tiedon rakentuminen dialogissa ohjaajan ja ohjattavan välillä.

Työnohjaus on yleensä pitkäkestoisempaa kuin coaching.

Työnohjauksen muotoja ovat yksilötyönohjaus, ryhmätyönohjaus sekä työyhteisön työnohjaus.

Työnohjaus on aina luottamuksellista suhteessa tilaajaan ja ohjattavaan.